keikari

Suomi

Substantiivi

keikari Luokka:Suomen sanat#KEIKARILuokka:Suomen kielen substantiivit#KEIKARILuokka:Suomen kielen käänteissanakirja#IRAKIEK (6)Luokka:Suomen kielen 6. taivutustyypin sanat#keikari

  1. hienostellen pukeutuva ja käyttäytyvä mies, snobi
  2. ulkoasuunsa suurta huomiota kiinnittävä mies

Ääntäminen

Taivutus

Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keikari keikarit
genetiivi keikarin keikarien
keikareiden
keikareitten
partitiivi keikaria keikareita
keikareja
akkusatiivi keikari;
keikarin
keikarit
sisäpaikallissijat
inessiivi keikarissa keikareissa
elatiivi keikarista keikareista
illatiivi keikariin keikareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi keikarilla keikareilla
ablatiivi keikarilta keikareilta
allatiivi keikarille keikareille
muut sijamuodot
essiivi keikarina keikareina
translatiivi keikariksi keikareiksi
abessiivi keikaritta keikareitta
instruktiivi keikarein
komitatiivi keikareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keikari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

keikarinkukka

Aiheesta muualla

  • keikari Kielitoimiston sanakirjassa
Luokka:Suomen kielen 6. taivutustyypin sanat Luokka:Suomen kielen kolmitavuiset sanat Luokka:Suomen kielen käänteissanakirja Luokka:Suomen kielen substantiivit Luokka:Suomen sanat