Georgian ortodoksinen kirkko

Georgian apostolinen autokefalinen ortodoksinen kirkko
საქართველოს სამოციქულო ავტოკეფალური მართლმადიდებელი ეკლესია
Perustaja apostoli Andreas ja Simon KananeusLuokka:Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot
Itsenäisyys 486 (Antiokiasta)
1917 (Venäjästä)Luokka:Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot
Tunnustaminen 486 (alun perin)
1990 (uudestaan)Luokka:Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot
Päämies virka täyttämättä
Keskuspaikka Tbilisi, Georgia
Toiminta-alue  Georgia
 Armenia
Hallinta-alueita Iso-Britannia, Länsi-Eurooppa, Turkki, Azerbaidžan
Kieli georgia
Jäsenistön määrä 3 600 000
Kotisivu http://www.patriarchate.ge/
Luokka:Uskontoon liittyvät artikkelit

Georgian apostolinen autokefalinen ortodoksinen kirkko (georg. საქართველოს სამოციქულო ავტოკეფალური მართლმადიდებელი ეკლესია, sakartvelos samotsikulo avt'ok'epaluri martlmadidebeli ek'lesia) tai Georgian patriarkaatti on autokefalinen ortodoksinen kirkko.[1] Se on yksi ortodoksisen kirkon viidestä niin sanotusta uudesta patriarkaatista, jotka ovat ajan myötä eronneet niin sanotuista vanhoista patriarkaateista (Rooma, Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem). Sen itsenäisen aseman tunnustavat kaikki muut suuret autokefaliset kirkot.

Suurin osa Georgian asukkaista, noin 83 %, kuuluu Georgian ortodoksiseen kirkkoon. Lisäksi Armenian apostoliseen kirkkoon ja Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kuuluu muutama prosentti kansasta.[2]

Kirkon asema Georgiassa on vahva ja muiden uskontokuntien tulee saada toimiakseen parlamentin lupa.[3]

Historia

Ortodoksinen kirkko saapui Georgiaan 300-luvulla, ja perimätiedon mukaan uskonnon toi maahan Pyhä Nino.[4] Ennen autokefaliaa se toimi Antiokian patriarkaatin alaisuudessa, ja perimätiedon mukaan Bysantin keisari Zenon tunnusti Georgian kirkon autokefalian.[5]

Georgiasta tuli osa Venäjän keisarikuntaa vuonna 1801, minkä johdosta kirkko menetti sekä poliittisen että uskonnollisen itsenäisyytensä, kun se liitettiin Moskovan patriarkaatin alaisuuteen vuonna 1817. Tuona aikana hiippakuntien määrää karsittiin rajusti ja pappisseminaareissa georgian kieli korvattiin venäjällä ja kirkkoslaavilla. Sata vuotta myöhemmin julistautui taas autokefaliseksi Venäjän keisarikunnan romahdettua.[5][6]

Neuvostoaikana Georgian kirkko ajettiin ahtaalle siinä missä muukin uskonto Neuvostoliitossa, mikä näkyi muun muassa kirkkojen määrän romahtamisena: vuonna 1917 Georgiassa oli 2455 kirkkoa, mutta 1980-luvun puolessa välissä määrä oli pudonnut 80. Näiden lisäksi Georgian SNT:ssa oli yksi pappisseminaari ja muutama luostari.[6] Virallisesti laki ei kieltänyt kirkkoa, mutta aktiivset kirkossa kävijät merkittiin KGB:n listoille ja ohitettiin työpaikkoja jaettaessa tai heidät irtisanottiin.[7] Mihail Gorbatšovin noustua valtaan Georgian ortodoksinen kirkko muun muassa otti käyttöön modernin georgiankielisen Raamatun käännöksen ja alkoi korvata venäläiseen tyyliin maalattuja ikoneita georgialaisilla.[8]

Nykypäivä ja asema

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ortodoksisen kirkon asemasta on tullut erittäin vahva georgialaisessa yhteiskunnassa.[7]

Ortodoksisen kirkon asema on kirjattu Georgian perustuslakiin, jonka mukaan kirkolla on ollut huomattava rooli maan historiassa. Kirkko on perustuslain mukaan itsenäinen valtiosta. Lisäksi perustuslaki takaa uskonnonvapauden.[9] Vuoden 2024 parlamenttivaalien alla Georgialainen unelma -puolue vaati kampanjassaan ortodoksisen kirkon aseman korottamista valtionkirkoksi.[10] Itse kirkon johdossa tähän suhtauduttiin nihkeästi, koska valtionkirkon aseman pelättiin vaarantavan kirkolle perustuslaissa turvattu itsenäisyys valtiosta.[11]

Organisaatio

Hallinnollisesti kirkko jakautuu 30 hiippakuntaan. Pappeja sillä on hieman yli tuhat ja luostareita 65.[6]

Georgian ortodoksista kirkkoa johti vuodesta 1977 aina kuolemaansa 17. maaliskuuta 2026 asti patriarkka ja katolikos Ilia II. Toistaiseksi täyttämätöntä virkaa hoitaa väliaikaisesti metropoliitta Šio Mudžiri.[12]

Galleria

Lähteet

  1. ↑ Georgian Orthodox Church EBSCO. Viitattu 14.9.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Wayback Machine www.geostat.ge. Arkistoitu 23.10.2015. Viitattu 14.9.2025.
  3. ↑ Johansson, Thorleif: Viisi kirkkoa sai laillisen aseman Georgiassa Seurakuntalainen. 3.7.2011. Viitattu 19.3.2026.
  4. ↑ Saint Nino (Nina), Equal of the Apostles, Enlightener of Georgia 2022. The Orthodox Church in America. Viitattu 29.5.2022. (englanniksi)
  5. 1 2 Georgian Orthodox church 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
  6. 1 2 3 The Orthodox Church of Georgia 2026. Catholic Near East Welfare Association. Viitattu 19.3.2026. us-en
  7. 1 2 Georgia's Post-Soviet Orthodox Church: a cultural and identity heavyweight • FRANCE 24 English 21.12.2021. FRANCE 24 English. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
  8. ↑ Von Lilienfeld, Fairy: Reflections on the current state of the Georgian Church and Nation georgianweb.com. Arkistoitu 10.5.2017. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
  9. ↑ Constitutional Court of the Republic of Georgia (art. 8) 2026. matsne.gov.ge. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
  10. ↑ Georgian Dream proposes to recognise Orthodox Christianity as state religion 28.8.2024. OC Media. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
  11. ↑ GOC Dissatisfied with GD’s Alleged Plans to Recognize Orthodox Christianity as State Religion Civil Georgia. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
  12. ↑ Patriarch Ilia II of Georgia reposed in the Lord | Orthodox Times (en) Orthodox Times. 17.3.2026. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
Luokka:Kristinusko Armeniassa Luokka:Kristinusko Georgiassa Luokka:Ortodoksiset paikalliskirkot
Luokka:Kristinusko Armeniassa Luokka:Kristinusko Georgiassa Luokka:Ortodoksiset paikalliskirkot Luokka:Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot Luokka:Uskontoon liittyvät artikkelit